Lähde kanssani unelmajahtiin

Oikeastaan otsikko on harhaanjohtava, sillä en jahtaa unelmaa vaan annan sen saapua luokseni. Luotan, että kaikki menee juuri niin kuin haluan. Olen oman elämäni käsikirjoittaja. Mitä tarkemmin kirjoitan sitä täydellisemmin saan haluamani. Mutta tiedänkö mitä todella haluan? Olenko valmis luopumaan tutusta ja turvallisesta, jos se ei enää palvele minua tehdäkseni tilaa uusille asioille elämässäni? Siinäpä se. Lopulta ei olekaan kysymys rahasta tai ajasta vaan rohkeudesta ottaa tarvittavia askeleita oikeaan suuntaan. Askeleiden ei tarvitse olla jättiharppauksia tai hyppyjä tuntemattomaan, riittää että vain käännän pikkuisen varpaitani oikeaan suuntaan. Sitten polku jo tempaakin mukaansa, tulee pieniä sattumia, ihmeellisiä tapahtumia, jotka vääjäämättä kuljettavat kohti unelman kaltaista tapahtumaketjua. Oikeasti minun ei itse tarvitse tehdä juurikaan mitään. Olen vain kärsivällinen ja pidän kiinni valitsemastani suunnasta – se riittää. Luotan siihen, että kaikki on hyvin. Ilo ja kiitollisuus vievät eteenpäin huikealla vauhdilla.

Tahdon luoda uskoa unelmiin esimerkin voimalla. Runotalo on minun unelmani ja se on jo osittain totta. Minulla on Runotalo olemassa hyvinkin voimallisesti täällä nettimaailmassa. Oman pääni sisällä olen muokkautunut Runotalon Sariksi ja persoonani on muuttunut. Olen vahvempi, hullumpi, hassumpi ja rohkeammin oma itseni - unelmointi voi olla hulluutta kenties? Onnellista hulluutta.

Runotalo on nyt hirsikasana pressun alla takapihallamme ja ladossa on valtaisa määrä kattolautoja ja lattialankkuja pinottuna.

Runotalo projekti blogissani kerron miten talo purettiin. Kuvassa olen äitini kanssa ahertamassa pellin paloista hirsien merkitsemislappuja. Jokaiseen lyötiin vasaralla meistin avulla kirjain ja numero. Videoin kaikki purkamisen vaiheet, mutta vielä en ole saanut videoita valmiiksi. Ne tulevat aikanaan Runotalo projekti blogiin ja varmasti ilmoitan täälläkin niiden valmistuessa.

Nykyään unelmoin tontista Runotalolle. Sellaisesta täydellisestä ja taianomaisesta paikasta tässä kotini lähellä. Vielä en ole osannut päättää. Totean näin, sillä minulla on useita paikkoja tarjolla, kun vain valitsen niistä jonkun. Olen ollut kronkeli. Oikeasti olen tainnut olla pelkuri.

Minä ihailen sitä rohkeaa naista, joka uskoi unelmaansa niin vahvasti, että päätti ostaa tämän talon toukokuussa 2003. Löysin kirjoittamani päiväkirjamerkinnän, jonka haluan nyt jakaa sellaisenaan kanssanne.

06.05.2003 klo 21.05

Tahdon

Kasteisen aamun hämyssä
sääreni märkänä, lahkeet polviin liimautuen
minä tulen luoksesi taloni

polvistun portaillasi
ison vanhan ovesi edessä
ja kiitän luojaani
että antoi minulle viisauden ja rohkeuden
toteuttaa tämä unelmani

Ja hiljaa, nöyränä minä sanon sinulle

Tahdon

Ja se kaikki on niin totta.
Olen mukanasi tuli mitä tuli
ylämäet ja alamäet

Tulen olemaan kanssasi onnellinen
tiedän sen
vaistoni ei voi pettää
etkä sinä petä minua
sillä sinä olet minua varten ja minä sinua

Tule siis
lähde kanssani
katsomaan mitä maailmalla on meille antaa

Sano sinäkin tahdon
sillä minä en enää tahdo mitään muuta
vain sinut se riittää loppuelämäkseni
olet minun

Rakastan sinua

-------------



Ja jälleen on se omituinen hetki elämässäni,
kun tuntuu että kaikki on niin selvää
ja kuitenkin niin pelottavaa
kaikki on niin onnellista
ja kuitenkin surullista, liikuttavaa

*

Lopullinen kauppakirja kirjoitettiin sittenkin vasta kesäkuussa.

15.06.2003 klo 17.30

Tänään vierailin luonasi

sillä tänään sinusta tuli minun omani

en oikein vielä ymmärrä sitä
en uskalla uskoa todeksi

olen ajatellut sinua niin kauan

kaukainen unelmani on käyvä toteen

sinä olet osa sitä

kaikkein tärkein osa

nyt vain on koottava kaikki palaset yhteen

minun on oltava ahkera

ahkerampi kuin koskaan ennen

muuten en voi onnistua

mutta minä jaksan
sillä sinun vuoksesi olen voimakas

*

En muuttanut tästä sanaakaan. Kirjoitus on tässä sellaisenaan alkuperäisenä. Tahdon olla rohkea, tahdon olla tässä omana itsenäni niin että vetäisin mukaani muitakin olemaan rohkeasti ja avoimesti oma itsensä. Sellaisten ihmisten kanssa minun on hyvä olla. Sellaisen ihmisen ei tarvitse olla kateellinen toisen onnesta. Sellainen ihminen on inhimillinen. Inhimillisyys on vahvuutta positiivisessa mielessä. Se syntyy itsensä hyväksymisestä juuri sellaisena kuin on. Niin on helppo elää itsensä ja muiden kanssa.

Unelmoin kesään 2009 saakka talon purkamisesta. Miten lopulta onnistuin siinä? Noin kuukausi ennen onnistunutta aloitusta aloin kirjoittaa päiväkirjaani miten talon purku onnistuu. Haaveilin siitä todentuntuisesti. Ilmoitin päiväkirjalleni, että luotan kaiken järjestyvän. Kirjoitin, että talon purku onnistuukin helposti. Päiväkirjani alkoi toteuttaa itseään. Muutaman yrityksen ja erehdyksen jälkeen asiat lähtivät sujumaan kuin itsestään. Uskalsin ottaa ensimmäiset askeleeni todellisen tekemisen suuntaan ja sen jälkeen aloin saada apua. Asiat vain rullasivat eteenpäin. Unelmointi teki tehtävänsä.

Onko sinulla unelma tai haluaisitko oman unelman? Etsi omasi, jos ei sitä vielä ole. Jos sinuilla on jo unelma niin lähde jahtiin – siis anna sen tulla luoksesi. Salli unelmasi toteutua.

Teen kartan, askelmat…pikkiriikkiset ja merkitsen siihen jokaisen pienenkin edistysaskeleen. Sehän siinä on kaikkein hauskinta koko unelmassa - jännitys, odotus, täyttymys. Jonain päivänä se tulee, se hetki. Saatan olla jo aivan unelmani reunalla. Ehkä humpsahdan siihen jo huomenna.

Unelmointi on sitä, että joka aamu odotan pieniä ihmeitä, jotka vievät unelmaani kohti. Unelmointi on sitä, että huomaan kaikki pienet ihmeet ja merkit; olen niistä kiitollinen. Mitä enemmän kiinnitän huomiota ihmeisiin sitä enemmän niitä alkaa tapahtua. Elämän virta kuljettaa oikeaan suuntaan, huomaan kulkevani risteyksiin ja tietäväni vaistonvaraisesti mihin suuntaan on käännyttävä.

Unelma ei ole pakko, unelma on vapaaehtoinen. Unelma on syy herätä aamuisin, syy nukahtaa ihaniin uniin iltaisin, syy herätä keskellä yötä kuutamon hiipiessä huoneeseen. Unelma on keino löytää oma itsensä ja hyväksyä oma erilaisuutensa. Unelma antaa rohkeuden olla joka hetki sitä mitä oikeasti on luottaen siihen, että kelpaa omana itsenään maailmalle.

Tahdoin jakaa tämän tarinan, että yhä useampi ihminen uskaltaisi etsiä ja toteuttaa omia todellisia unelmiaan. Toivon, että saisimme jo lapsesta lähtien vanhuuteen asti uskoa unelmiimme vapaasti. Maailmamme tarvitsee vielä paljon persoonallisuutta ja runsaasti erilaisia unelmia.

Lähde omaan unelmajahtiisi - anna sen tulla luoksesi.