sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Näkymä Runotalon puutarhatunnelmaan


Ihana keskeneräisyys, luova hiljaisuus, ränsistynyt kauneus

Kaikki muuttuu jatkuvasti,
löydän uusia mahdollisuuksia,
polkuja tuntemattomaan

Luonto muokkaa puolestani,
ihmettelen sen viisautta,
olen nöyrä palvelija

Iloni on olla seuraamassa, pieniä ihmeitä,
jotain mitä en koskaan itse keksisi

6 kommenttia:

  1. herkkä kuva...
    luonto muokkaa hitaasti mutta pysyvästi, minussakin..=)

    VastaaPoista
  2. "Puutarhatunnelmaa
    Enkelisiemeniä
    pieniä ihmeitä
    aikasi kukkia
    löydät kaiken hyvän
    aitoutta täynnä
    värähtelyn muutosta
    polku tuntemattomaan
    ehkäpä Paratiisiin "

    :) Aurinko hymyilee ja leskenlehdet loistaa auringon säteissä :)

    VastaaPoista
  3. Hanne, minusta luonto on niin ihmeellisen taitava keksimään luovia ratkaisuja. Nyt ehdin kyllä jo haravoida lehdet pois...ja vanhaan koriin kylviän äsken orvokin siemeniä.

    Seija Tuulikki, kiitos kauniista sanoista. Paratiisi on tuolla luonnossa joka hetki...ihana vain istua hiljaa, kuunnella ja aistia...

    VastaaPoista
  4. Koruttoman kaunista, mielestäni juuri se paras aika vuodesta, maanläheinen, harmoninen, odottava, viipyilevä...

    Hauska juttu muuten, meidänkin puutarhassa on samanlainen pajukoppa, samalla tapaa vinossa ja juuri sopivasti rempallaan.

    (tapaamme elokuussa... tervetuloa!)

    VastaaPoista
  5. Sepäs hauskaa, että on samanmoinen koppa :) Tuo minun koppani ehkä kestää vielä tämän kesän juuri ja juuri.

    Tapaamisiin tosiaan. Laitan jossain vaiheessa varmaan kuvan blogistasi ja alan mainostaa markkinoita. Varmaan on ok, uskoisin. Mukava päästä mukaan ja vielä sinnepäin Suomea.

    VastaaPoista
  6. Siis tarkoitan sitä markkinamainoskuvaa joka sinullakin on siellä reunapalkissa...

    VastaaPoista