Aurinko kipusi vuoren harjanteelle.
Jäin odottamaan alhaalle.
Olisin halunnut lähteä mukaansa,
loistaa niin korkealla,
että kaikki näkisivät.
© Runotalo
Aamulla oli synkkää ja myrskyistä, mutta nyt paistaa aurinko. Kuljen auringon ohjaamana eli valitsen reittini sen mukaan minne valo loistaa. Ihailen valon leikkiä metsän siimeksessä. Aukiolla pysähdyn hetkeksi, suljen silmäni ja kuuntelen miten tuuli suhisee puiden oksissa. Käyn rauhoittavaa vuoropuhelua luonnon kanssa ja tunnen miten saan uutta voimaa.
niin herkkä, kaunis kuva!!!
VastaaPoistaHerkkää on teksitisikin!
m inunkin ois pitänyt ehtiä sinne metsään, valoa seuraten...
Ehkä huomenna...
Kannattaa lähteä ja kokeilla seurata valoa, jos nimittäin aurinko paistaa. Melkein voin toisinaan nähdä miten keijukaiset tanssivat sammalikossa!
VastaaPoista