Aamukasteessa ruoho on
enemmän oma itsensä kuin koskaan.
Minäkin olin aamussani; läsnä.
© Runotalo Ihana aurinkoinen aamu. Persilja nauttii auringon lämmöstä. Se saa hymyilemään; ihan ryppyinen ja silti noin kaunis.
Eksynyt villi orvokki on kääntänyt pikkuruiset kasvonsa aurinkoa kohti. Se on vapaa kulkemaan, mutta tiedän että ensi kesänä löydän sen uudelleen. Niin ja tietysti sen kaikki tulevat lapset, joita on kymmenittäin ja nekin kaikki erilaisia ja yllätyksellisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti