Runotalo

Mustavalkoisten voimakorttien merkitykset luettavissa nyt!

2012-02-15T20:59:00.000+02:00

Olen nyt päivittänyt mustavalkoisten voimakorttien merkitykset uuteen Voimakortit & Voimatuotteet blogiin. Jatkossa voimakorttipakan tilatessasi saat mukaan pienen ohjevihkosen. Seuraavaksi siirrän Afrikka voimakorttien merkitykset uuteen blogiin myös.

Uudet Makasutu Pyhä metsä voimakortit tulevat kauppaan maaliskuun puoliväliin mennessä. Samassa tilauksessa kauppaan saapuu uusi erä mustavalkoisia pikkukortteja, jotka ovat nyt tilapäisesti lopussa. Postikorttikokoisia voimakortteja on tällä hetkellä varastossa, samoin Afrikka kortteja molempia kokoja.

Voimakortit & Voimatuotteet blogiin tästä ja Runotalon nettikauppaan pääset tästä.

Oi, miten odotankaan kevättä!

2012-02-15T19:03:00.001+02:00

Kiitollisena

kaikesta

tästä mitä elämäni on

juuri nyt

tässä hetkessä

Valkotäpläimikkä vie minut alkukevään tunnelmiin. Värit ovat silloin kirkkaita ja tuoksut voimakkaita. Tunnen oloni kevyeksi ja onnelliseksi katsellessani näitä kuvia. On ihanaa, kun pian voi taas ihailla tätäkin kasvia puutarhassa. - Oi, miten odotankaan kevättä!

Vai olisiko tarkoitus huomata elävänsä?

2012-02-14T19:11:00.000+02:00

Kaikkialla toistuvat samat muodot.

Sinäkin olet yksi niistä maailman ihmeistä.

Aamulla ajelin tunnin työmatkani kaupunkiin. Maisemia katsellessa etsin mietteitä, jotka sopisivat tämän päivän aforismiin. Yritän usein katsella maailmaa kuin ensikerran. Kuvittelen, että olen juuri tupsahtanut elämääni jostain avaruudesta ja olen vieraassa maailmassa. Mitä minä silloin ajattelisin kaikesta näkemästäni ja kokemastani?

Pelkästään luminen maisema on hämmentävän kummallinen. Autoni, joka liikkuu eteenpäin kevyesti kuin itsestään. Käteni, jotka puristavat ohjauspyörää ja toimivat yhteistyössä aivojeni kanssa ovat ihan ihmeelliset. Saavun aamuruuhkaan muiden jonossa matelevien peltilaatikoiden sekaan. Jokaisessa laatikossa istuu kaltaiseni olio ja kuitenkin jokainen on niin erilainen. Kaikilla on päämäärä, matka jonnekin. Me olemme ihmeellisiä ja elämme ihmeellisessä maailmassa niin ihmeellistä elämää. Kaiken tarkoitus on lopulta hämärän peitossa. Vai olisiko tarkoitus huomata elävänsä omaa ihmeellistä elämäänsä?

Muistin hymyillä sille vanhalle luudalle!

2012-02-13T17:26:00.001+02:00

Seikkailumielin jatkan matkaani.

Nyt ja tässä - ikuisesti.

Jokainen päivä voi olla uusi seikkailu. Tänään muistin hymyillä aamulla vanhalle luudalle porraspielessä. Muistin vasta sitten, kun olin jo autoni luona lohkolämmittimen johtoa irroittamassa. Käännyin ja hymyilin. Tuntui hullunhauskalta. Hymy tarttui mukaani. Tunsin sen lämmön sydämessäni. Seikkailu jatkui koko päivän.

- Ei sentään. Uppouduin töissä sähköposteihin ja tein kiireellä montaa asiaa samaan aikaan. En ihan vielä osaa seikkailla täydellisesti kokonaista työpäivää. Olen kuitenkin päättänyt oppia. Tunnen, että se on varmasti mahdollista. Kerron heti täällä, jos keksin jotain uutta.

Katso minua, huomaa minut, poimi hymy

2012-02-12T16:13:00.001+02:00

Katso minua.

Huomaa minut.

Käväisin ulkona puutarhakierroksella, mutta puutarhassa ei juurikaan ole nähtävää. Kaikki on peittynyt lumeen. Palatessani takaisin huomasin porraspielessä olevan luudan.

Koivunoksat limittyvät tasaisella rytmillään,

sidokset kaartuvat karheina,

leikkauspinnat erottuvat tummuneina

ja puuterilumi kerääntyy uurteisiin.

Arkipäivässä on kaunista nähtävää runsaasti, mutta en ehdi pysähtyä. Tämän luudan ohi kuljen päivittäin. Toivon, että huomenna aamulla töihin lähtiessä annan katseeni hetken viivähtää porraspielen luudan yksityiskohdissa. Voin poimia siltä hymyn matkaani.

Toivon sinulle hyvää arkea - nostakaamme malja sille!

2012-02-10T19:35:00.000+02:00

Juhlin omaa arkeani,

omia pieniä edistysaskeleitani.

Teen niitä joka päivä.

Oman arjen juhliminen on sitä, että huomaa pienet hyvät asiat. Niitä on meillä jokaisella joka päivä, jos vain tahdomme ne nähdä. Mitä enemmän kiinnitämme huomiomme hyviin asioihin, sitä enemmän niitä alkaa ilmestyä elämäämme. Toivon sinulle hyvää arkea - nostakaamme malja sille!

Uusi Aforismi & Kuva leikki - viihdyttävä ja elämyksellinen

2012-02-09T20:27:00.001+02:00

Jokainen päivä on minulle uusi alku.

Avaan lehden ja kirjoitan sen täyteen

kauniita sanoja ja iloisia ajatuksia.

Mietin eilisessä kirjoituksessa, että hyvä blogi on viihdyttävä ja elämyksellinen. Tavallaan olisi mukavaa olla joku systeemi, jolla blogia tekee ja toisaalta olisi oltava vapautta ja luovuutta. Minusta on hauskaa kokeilla erilaisia juttuja. Ilahduttavinta on silloin, kun jokin idea tai asia syntyy kuin itsestään, pakottamatta.

Tänään kävi niin. Aamulla ennen töihin lähtöä keksin kokeilla joka päivä vaihtuvaa aforismia blogini otsikon alle. Seuraavaksi mietin miten voisin tehdä aforismista viihdyttävän ja elämyksellisen kuvien kera. Luomukseni on nähtävillä tuossa yläpuolella.

Seuraavaksi ajattelin, että olisi vielä hauskempaa, jos saisin mukaani bloggaajia, jotka tekisivät oman postauksensa aforismini ympärille. Sitten voisi käydä tänne kyseisen aforismin alle kommenttilootaan laittamassa viestin ja linkin omaan blogiin, jossa kyseinen aforismi kuvineen on. Voin tuskin kuvitella miten erilaisia postauksia syntyisi.

Huomenna vaihdan uuden aforismin tuonne ylös ja myöhemmin illalla teen siitä oman postaukseni. Aforismi on vapaasti käytettävissä, jos joku innostuu lähtemään tähän juttuun. Voihan sen tehdä niinkin, että jos aforismi on tunnelmaltaan itselle sopiva niin sitten lähtee mukaan.

Mitään takuita ei ole siitä kauanko tämä juttu jatkuu, kun olen niin tuuliviirimäinen luonne. Toistaiseksi täällä Runotalossa olisi tarjolla tämmöinen juttu! Toki voi vain käydä nauttimassa aforismin ja kuvat täällä.

Ps. Taidan numeroida aforismit eli tämä on nro 1

Millainen on hyvä blogi?

2012-02-08T18:56:00.001+02:00

Millainen on hyvä blogi? Jos blogi olisi kori täynnä kukkivia kasveja niin millainen sen pitäisi olla? Paljon erilaisia kukkia ja kasveja sekaisin? Näyttävästi paljon yhtä samaa lajiketta? Kaikki kasvit hyvässä järjestyksessä vai vapaasti sinne tänne rönsyillen?

Miten tärkeää on selkeys? Olisi varmasti mukava löytää nopeasti etsimänsä? Mitä blogeista etsitään? Mitä blogeista tahdotaan? Miksi ne ovat niin suosittuja? Mikä on blogin moottori, se ydin, joka saa sen pysymään käynnissä? Mitä blogi käyttää polttoaineenaan?

Onko hyvä blogi verkostoituva? Linkittääkö hyvä blogi ahkerasti muiden blogeihin ja kiinnostaviin sivustoihin? Linkittävätkö muut ahkerasti hyvään blogiin ja miksi? Voiko hyvä blogi inspiroida muita blogeja? Tai inspiroituuko hyvä bloggaaja muiden jutuista?

Onko hyvä blogi tunnelmaltaan kevyt ja leikittelevä? Voiko murheen mustaama blogi löytää myös paikkansa ja lukijansa?

Onko hyvä blogi laajeneva ja sinne tänne rönsyilevä? Vai mieluummin asiassaan pitäytyvä, joka pysyy samanlaisena ja turvallisena vuodesta toiseen? Onko blogista löydyttävä se sama uudelleen, jonka sieltä aiemmin ilolla löysi? Voiko blogi kasvaa, laajentua ja muuttua? Kannattaako sen kasvaa lainkaan? Entä muutos, onko se hyvä vai huono asia?

Onko hyvä blogi minun itseni näköinen blogi? Onko hyvä blogi aidosti sitä mitä kirjoittaja on? Kuinka paljon bloggaaja voi kertoa itsestään oikeasti? Onko rehellisyys mahdollista ja voiko se olla jopa vaarallista? Millaisia asioita lukijat haluavat lukea kirjoittajasta? Onko asioita, joita lukija ei halua tietää?

Onko hyvä blogi yllätyksellinen? Voiko olla aitoa yllätystä ja tekoyllätystä? Onko yllättävä sama kuin vaihteleva ja hajanainen sisältö? Mistä voi ammentaa jatkuvasti uutta? Voiko välillä upota pohjamutiin antamatta yhtään mitään löytääkseen myöhemmin jotain entistä parempaa annettavaksi? Pitäisikö olla pakollinen blogitauko, siis luova tauko?

Onko hyvä blogi täynnä kauneutta? Onko viihdyttävässä blogissa paljon kauniita kuvia, jotka salpaavat hengen? Kuinka paljon sisältö ja kuvia voi olla marginaalissa? Häiritseekö, jos on liian paljon kuvia ja sisältöä? Voiko sisältöä koskaan olla liikaa, jos se on selkeässä järjestyksessä? Miten sisällön saa selkeään järjestykseen lukijan näkökulmasta?

Onko hyvä blogi - hmmm - pohdiskeleva? Syvällinen? Kuinka paljon voi olla pelkkää ajatusvirtaa, tekstiä ja lauseita, että sen jaksaa lukea ruudulta? Vaikuttaako sisältö? Lukeeko ihminen vaikka kilometritolkulla, jos sisältö kiinnostaa? Millaista on kiinnostava sisältö?

Onko hyvä blogi kaupallinen? Myyvä? Voiko blogi myydä tuotteita? Häiritseekö myyminen blogirauhaa?

Ei taida olla olemassa yhtä ainoaa oikeaa vastausta?

Kirjoitin nämä ajatukset, kun halusin selkeyttää omia ajatuksiani. Haluaisin saada itselleni selkeän rautalankakaavan, jolla blogini pysyisi kuosissaan. Kaipaan vahvaa otetta, jossa toistuu säännönmukaisesti tietyt asiat.

Löysin tässä tajunnanvirrassani yhden vastauksen: Hyvä blogi on ainakin varmasti viihdyttävä. Toisena voisi olla persoonallinen, kirjoittajansa näköinen niin sisällöltään kuin ulkoasultaankin. Mitä muuta? Heräsikö sinulla ajatuksia? Ei minulla mitään hätää tai paniikkia ole, mutta toisinaan vaan alkaa pohtia asioita syvällisemmin. Tietysti tahtoisin myös tehdä hyvän blogin kuten varmasti meistä jokainen. Sellaisen jonka tekemisestä nauttii itse ja jota muidenkin on mukavaa ja hyödyllistä sekä nautinnollista seurata.

Oikeastaan parasta on odotus

2012-02-07T19:31:00.000+02:00

Olen tässä

kaikki on hyvin

Pienen hetken tänään tunsin kevään. Se tuntui tutulta. Semmoiselta, jonka olen kokenut ennenkin. Hymyilin itsekseni. Tuntuu niin hyvältä tietää, että lempivuodenaikani on pian täällä. Oikeastaan parasta on odotus. Se, että tietää rakastamansa asian olevan todella lähellä.

Uusi voimakorttipakka tulossa - Pyhä metsä - MAKASUTU

2012-02-06T18:47:00.000+02:00

Poimin tänään tähden

pidän sitä kämmenelläni

että näkisin sen loisteen

mutta se ei loista

Vangitsin tähden itselleni

että voisin nauttia siitä yksin

mutta se lakkasi loistamasta

Nyt ymmärrän

että minun on laskettava

tähti vapaaksi

Se tarvitsee yleisönsä

sen on saatava loistaa kaikille

että se voisi säilyttää voimansa

Olen tilaamassa Runotalon nettikauppaan uusia voimakortteja. Nämä yllä olevat kuvat ovat lähes varmuudella uudessa voimakorttipakassa. Pakan nimeksi tulee ehkä Pyhä metsä - Makasutu - Gambia. Korttien etupuolelle ei tule tekstiä lainkaan. Harkitsen pyöristettyjä kulmia. Niitä ei ole ollut aikaisemmissa pakoissa, mutta uskon, että ne sopivat voimakortteihin. Kortin takasosa on vielä mietinnässä: Jätänkö valkoista kirjoitustilaa vai peitänkö takapinnan jollain sopivalla värillä. Täytyy vielä tutustua vaihtoehtoihin osoitteessa http://moo.com/. Jos aiot painattaa omia kuviasi niin suosittelen moo:ta, sillä palvelu ja laatu ovat ensiluokkaisen hyviä ja hinnatkin ovat kohdallaan.

Makasutu - pakan tarkoitus on kuljettaa afrikkalaisen Pyhän metsän upeisiin tunnelmiin. Voi sekoittaa pakan ja tehdä mielikuvamatkan omalla kotisohvalla. Mielestäni metsän poluilta voi löytää vastauksia itselleen. Rauhoittumalla ja hiljentymällä se on mahdollista. Itse voisin myös käyttää kortteja kehystetyssä taulussa. Asetella ne säännöllisiin riveihin tai ihan satunnaisesti sekaisin. Kahdella pakalla voi jo pelata muistipeliä.

Uudet voimakortit ovat nettikaupassa tilattavissa n. kuukauden kuluessa. Ainakin nyt aluksi teetän vain pientä käyntikorttikokoa.

Kauppamatkalla lumisen metsän halki

2012-02-05T19:07:00.000+02:00

Tänään kutsun teidät mukaamme

kauppamatkalle Kuruun

Matkalla on paljon lumen painosta

tielle kaartuvia puita

Kuvaan auton ikkunan läpi

ihan rennosti

Matkaa kertyy yhteen suuntaan n. 17 kilometriä

Kurussa on lähin ruokakauppamme

Välillä kuvaan sivuikkunasta

Näkyy vähän muutakin kuin lumista metsää

Pidän näistä maisemista

Ihailen korkeita kuusia

Sitten auton nokka kohti Kurun keskustaa

En sentään kuvannut Kurun Salea

eli tässä jo mennään takaisin kotiin

Valkeaa tietä riittää

Vastaantulijoita ei juurikaan ole

Hiljalleen alkaa jo hämärtää

Tuntuu turvalliselta ja pehmeältä

Jotenkin on äänetöntä

Kuin erämaassa

Kuuset kumartavat

Koti on jo ihan lähellä

Ruokaostokset järjestyivät jääkaappiin

Ikkunasta hohtaa jo illan hämy

Taivaalle on ilmestynyt kuu-ukko

Kipaisen ulos siniseen hämyyn

Tiedossa ihana taianomainen kuutamoinen yö

Sitten tapahtuu jotain kummallista

Otan epäonnistuneen kuvan

Pyöreässä liikkeessä on viehätyksensä

Taidan yhdistää tämän myöhemmin sopivaan runoon

Löytyisiköhän heti sopiva?

Taito ajatella vapaasti

tallentuu mieleesi

kuljetat sitä kevyesti

ajattelematta

mielesi on vapaa

kulkemaan

Anna sen mennä

olla vapaana

inspiroitua

kokea

havainnoida

Anna mielesi olla

älä kahlitse

vapaana se kulkee

kirkkaana

kuin tähtenä joka johdattaa

Runotaloblogi saa uutta sisältöä

2012-02-04T22:09:00.000+02:00

Jep! Yhdistelin muita blogejani tänne Runotalon blogiin ja se tuntuu hyvältä! Taloprojekti muutti tänne eli jatkossa ilmestyy purkuvideoita ja toivottavasti vielä joskus tarinaa talon rakentamisesta.

Aarrekarttamaailma jatkaa täällä, joten tulette näkemään valmistamiani aarrekarttoja, joiden avulla suunnistan kohti tavoitettani, unelmaani Runotaloa. Haastoin aarrekarttailijoita mukaani muutama viikko sitten tekemään uutta aarrekarttaa ja omani on valmistumassa ihan lähipäivinä. Kerron siitä täällä sitten lisää, kun saan kuvat paikoilleen.

Ollaan Runotalossa blogi on nyt täällä. Siellä olen kertonut miten valmistan voimasiilejä tai voimakortteja. Tulen jatkossa kertomaan täällä enemmän tuotteiden suunnittelusta ja rakennan myös liiketoimintasuunnitelmaani, joka sijaitsee nyt tuolla yläpalkissa.

Nettikauppa jatkaa edelleen omanaan ja ainakin vielä säilytän Voimakortit & voimatuotteet blogin, jonka tarkoitus on tukea nettikaupan tuotteita. Saattaa olla, että siirrän tuonkin blogin vielä tänne. Sulattelen nyt tätä systeemiäni hetken aikaa.

Yhdistäisinkö blogeja & blogikimara

2012-02-04T11:30:00.000+02:00

Joskus tuntuu,

että jokainen päivä

ja jokainen hetki

on merkityksellinen.

- Silloin tiedät olevasi

oikealla tiellä.

Keskustelin eilen siskoni nro 3 kanssa puhelimessa. Hänellä on oman yrityksensä nettisivut ja blogi, jotka hiljattain yhdistettiin. Näin löydettävyys on todennäköisesti parempi. Tämä sai minut miettimään. Minulla on monta blogia. Olisiko aika yhdistää niistä joitakin.

Ajatuksieni selkeyttämiseksi laitan nyt blogikimaran eli esittelen mitä blogeissani on meneillään.

Yllä olevat kuvat kuvaavat tätä Runotalon pääblogia. Runotalon ydin on puutarhani, siellä kasvavat kasvit, vuodenaikojen vaihtelut ja puutarhan edistyminen. Läsnäolo ja kasvien lähempi tarkastelu ovat olennaisia. Runot, aforismit ja syvälliset mietteet kuuluvat myös pääblogiini. Pääblogin marginaalissa olevat kuvalinkit johdattavat muihin blogeihini.

Kenelle on Runotalo blogi tarkoitettu? Runotalon läsnäolon voimasta nauttiville, puutarhan ja luonnon ystäville sekä runouden etsijöille. Varmasti myös Runotalon valmistumista odottaville.

Ollaan Runotalossa blogi seuraa yritystoiminnan etenemistä ja kertoo tuotteiden suunnittelusta. Rakennan blogin yläpalkkiin erillistä sivua, johon valmistuu liiketoimintasuunnitelma. Suunnitelma on valmiiksi jaettu eri osíoihin ja yhdistän sinne osia sitä mukaan kun niitä valmistuu.

Runotalon nettikaupasta voi ostaa voimakortteja ja muita kehittelemiäni voimatuotteita, jotka liittyvät Runotalon puutarhaan. Poikkeuksena ovat Afrikka voimakortit, jotka syntyvät aina kun lähden matkalle. Niissäkin korostuu luonto ja läsnäolo. Kauppa on tarkoitettu Runotalon ystäville ja tukijoille, voimatuotteista kiinnostuneille, persoonallista ja erilaista lahjaa etsiville sekä työssään esim. keskusteluryhmissä kuvia apunaan käyttäville.

Uusin Voimakortit & voimatuotteet blogi tukee nettikauppaa ja antaa ideoita luomieni tuotteiden käyttöön. Blogi on ensisijaisesti nettikaupassa kävijöiden tietopankki. Tuotteita itselleen jo hankkineet voivat saada sieltä uutta ideaa tuotteiden hyödyntämiseen.

Runotaloprojekti blogi odottaa, että saisin aloittaa tarinan talon rakentamisesta. Toistaiseksi blogista löytyy kertomus talon purkamisesta. Purkamisen aikana tekemäni videot odottavat valmistumista. Ensimmäinen osa on julkaistu, joten varmasti muut osat seuraavat perässä.

Aarrekarttamaailma jakaa ohjeita aarrekartan tekoon ja antaa uskoa unelmien toteutumiseen. Toiveeni on, että jonain päivänä oma Runotalon aarrekartta toteutuu. Blogi on tarkoitettu aarrekarttakurssilaisilleni sekä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita omien tavoitteiden ja unelmien toteuttamisesta visualisoinnin keinoin.

Voimasiileillä on oma omituinen kokeilubloginsa. Uskon, että parhaat jutut syntyvät tekemisen ja kokeilemisen kautta. Tahdoin tehdä hetken mielijohteen mukaisesti blogin. Siili kuuntelee huoliasi...

Voisin yhdistää kaikki blogit tänne pääblogiini, mutta jatkan toistaiseksi näin. Toivon, että te lukijat vielä pystytte suunnistamaan tässä viidakossa etsimänne asian luo. Se varmasti on asia mikä minua toisinaan huolestuttaa. Tahtoisin, että täältä löytäisi etsimänsä. Lisäksi haluaisin, että pääblogi pysyisi seesteisenä läsnäolon voiman paikkana. Rehellinen ja avoin palaute olisi nyt erittäin tervetullutta. Yhdistäisinkö blogeja, olisiko mukavaa, jos kaikki olisi samassa paikassa?

Runotalolla on myös nettisivu, josta voi suunnistaa blogeihin.

Onni rakentuu pienistä itselle tärkeistä

2012-02-03T19:08:00.000+02:00

Perjantai-ilta, vapaa viikonloppu edessä,

voiko enempää toivoa.

Takassa palaa tuli, käperryn vilttien alle,

haaveilen keväästä.

Tämä on tässä,

onni rakentuu pienistä itselle tärkeistä.

Näe kotimatkasi kauneus missä tahansa kuljetkin

2012-02-02T18:20:00.000+02:00

Matkalla töistä kotiin tänään

Niin usein hidastan juuri tässä

Henkäisen syvään

Imen itseeni tämän maiseman voiman

Pienen välähtävän hetken olen osa suurempaa

Kiitollisuus

Ihmetys maailman kauneudesta

Unohdan kylmyyden

Uppoudun maisemaan

Aika pysähtyy

Puiden kuuraiset latvat kuin pitsiä

Tämä kuulaus puhdistaa

Olen vapaa

Valtavasti kauneutta

Tahtoisin viipyä pidempään

Tie kutsuu kotiin

Suuntaan mäkeä alas

Vielä ehdin yhden vilkaisun oikealle

Mäen alla metsän sylissä

pilkottaa järvi

On onni elää sadussa

Näe kotimatkasi kauneus

missä tahansa kuljetkin

Leiju arjessa villisti taikamatolla

2012-01-31T17:55:00.000+02:00

Istuessani hiljaa taikamatollani

joka ei enää lennä koskaan minnekään

voin tuntea sen kokemusten äänet

Voin kuulla miten säkkipilli soi

käärmeenlumoojatar tanssii

hiljaa keinahdellen

Voin aistia

mitä matto on kokenut

Olen lukemassa kirjaa

tarinaa

seikkailua

Se on loppumaton ja villi

Voisiko olla niin, että elämämme arki voisi olla aivan mieletön seikkailu? Kokeile, vaikka vain pari minuuttia. Mitä tahansa teetkin, tee se kuin ensimmäistä kertaa.

Niin tahdon

2012-01-30T20:51:00.001+02:00

Olen sytyttänyt kynttilän

valon joka loistaa
katseessani joka hetki

Niin tahdon

Olen sytyttänyt tulen
jonka liekit ovat kuumemmat
kuin yksikään tulesta syntyvä hiili
tulen joka polttaa reiän
jo pelkällä katseellaan

Niin tahdon

Tuli ei pala ellei se saa ilmaa
on muistettava hengittää
Hengittää aidosti ja syvään
oikeasti ilmaa keuhkoihin
muuten elämän tuli ei voi palaa

Tuli palaa kauniilla
puhtaalla liekillä
saa aikaan inspiraation helmen

Se syntyy hitaasti
yllättäen syttyy loistamaan
kuu kauniina talviyönä taivaallaan

Niin tahdon
Runotalo

Olen useasti kertonut kirjoittavani omia terapiarunoja. Runojen ja kuvien kautta voi kohdata hyvinkin vanhoja pelkojaan ja selvitellä tunteitaan. Vastoinkäymiset ja heikkoudet voi kääntää vahvuudeksi ja voimaksi. Löysin vanhan runoni ja se löysi seurakseen tämän kuvan. Ei tästä sen enempää eikä sen tarkemmin omalta kohdaltani.

Omistan tämän runon ja kuvan läheisilleni sekä kaikille niille, joiden elämää tuli on jollain tavalla koskettanut tai koskettaa.

Voimakortit & Voimatuotteet - uusi blogi!

2012-01-29T12:47:00.000+02:00

Kuinkahan tämän nyt kertoisin? Kun asia on niin, että aloitin jälleen yhden uuden blogin. Minulla on jo aika monta blogia, mutta taidan keräillä niitä. Ihmisethän keräilevät ja hamstraavat monenmoisia asioita.

Runotalon nettikauppa uudistuu ja perustin Voimakortit & Voimatuotteet blogin. Blogi tukee nettikauppaa ja antaa ideoita tuotteiden käyttöön. Kevään aikana on tulossa tuoteuudistuksia ja uusia tuotteitakin. Toistaiseksi blogissa on vielä vähän tietoa, mutta ahkerasti siirrän sinne joka päivä lisää tietoja. Uuteen blogiin voi tutustua tästä.

Syvällisiä ajatuksia puutarhapenkillä II

2012-01-28T16:27:00.002+02:00

Kadotettu aarre odottaa sisimmässämme,

pyytää tulla huomatuksi, löydetyksi.
Emme avaa kantta, emme kurkota, katso
mitä sieltä oikeasti löytyy tässä todellisuudessa.
Katsoessamme eteenpäin rohkeammin
voimme löytää aarteemme.
Eiliseen tukeutumalla se ei tule esiin
vaan häipyy pois kuin uni,
jota emme enää löydä.

Katso siis rohkeasti sinne minne
et ole aiemmin rohkaistunut katsomaan.
Mitä siellä näet sellaista joka on sinun?
Ota se ja käytä sitä,
se on sinun oikeutesi, sinun lahjasi.
Runotalo

Aarre on sisimmässämme meillä jokaisella. Kyky ja tahto elää elämää joka päivä, joka hetki tehden siitä itselleen parhaan mahdollisen. Tarkkailemalla ympäristöään voi löytää monia asioita, joista voi olla kiitollinen ja onnellinen. Kiitollisuus sydämessä on hyvä tunne, joka tekee olosta kevyen. Uusi mahtava vielä kirjoittamaton, elämätön, kokematon päivä on aina edessämme. Aion elää täydemmin. Aion kasvaa ja kehittyä ihmisenä, nähdä mitä minulla on annettavana maailmalle ja mitä kaikkea voin siitä myös itselleni saada: elämän kokemusta, muistoja, tunteiden vuoristorataa ja mitä kaikkea vielä?

Maailmassa asuu miljoonittain ihmisiä,
jokainen heistä on erilainen.
Juhli omaa ainutlaatuisuuttasi,
nosta malja joka päivä sille,
että olet niin omanlaisesi, ainutkertainen.
Etsi tuota ainutlaatuisuutta sisimmästäsi,
tee siitä näkyvää ja kaunista,
anna sen loistaa, johdattaa kulkuasi.
Silloin et voi kulkea väärille poluille
ja pääset varmasti nopeasti perille.
Runotalo

Olen viime aikoina tuntenut erityistä iloa omasta ainutlaatuisuudestani ihmisenä. Olen myös nauttinut muiden ihmisten ainutlaatuisuudesta. Tunnen, että mitä enemmän löydän omia erikoispiirteitäni ja mitä paremmin opin hyväksymään ne, jopa rakastamaan niitä, niin sitä enemmän alan saada noista piirteistäni irti. Alan löytää oman voimani, joka ei olekaan kovin vähäinen. On hyvä tunne seisoa omilla jaloillaan tässä maailmassa tuntien, että tähän minä kuulun ja tässä minulla on täysi oikeus olla juuri tällaisena. Tiedän, että kaikilla puutarhani kasveilla on tuo taito hallussaan - kyky rakastaa itseään sellaisena kuin on ja olla läsnä joka hetki olemassa olosta nauttien.

Olen kirjoittanut tekstit 11.4.2010. Tunnen, että tänään ne ovat yhä enemmän totta.

Pikkulettejä matkamuistoksi Afrikasta

2012-01-27T23:42:00.000+02:00

Sain mukaani mukavan matkamuiston: Pikkulettejä! Muutaman yön totuttelun jälkeen aloin viihtyä näiden kanssa oikein hyvin. Nyt toivon, että ne pysyisivät ikuisesti.

Aikaa tekemiseen kului lähes viisi tuntia, hinta oli 1500 dalasia. (100 dalasia = n. 2,50€).

Tulisia kukkatemppuja ja palmuviiniä

2012-01-26T20:19:00.000+02:00

Makasutun metsässä kasvoi

tuttu morning glory eli ilmeisesti päivänsini.

Opas näytti miten tuli muuttaa kukan

heleän vihreäksi - uusi juttu minulle.

Palmuviiniä saadaan

tyrkkäämällä tyhjät muovipullot palmuun.

Palmuun kiipeäminen onnistuu hyvällä apuvälineellä.

Palmuviini puolestaan antaa lisää vauhtia kiipeilyyn.

Luvassa vielä kuvasarjaa

hiusteni letityksestä

ja vierailusta Ablien äidin luona.

Lintuja Makasutun jokikierroksella

2012-01-25T18:31:00.000+02:00

Opas viittoo tulemaan nopeasti

- Sari...

Pienen hetken lintu on vain minulle

sitten katoaa

Olemme Makasutun jokikierroksella kanootissa

Monta kaunista lintua lipuu ohi

vain muutama ikuistuu

Joskus palaan Makasutuun

ja pyydän hitaan jokikierroksen

Se saisi kestää koko päivän

Kierros pyhässä metsässä Makasutussa Gambiassa

2012-01-24T17:59:00.001+02:00

Sukella kanssani Makasutun Pyhän metsän

hiljaisuuteen, lämpöön ja ikiaikaiseen viisauteen

Kulje jokainen polku uteliaana ja hitaasti edeten

kuivien oksien rahistessa askeltesi alla

Ole läsnä ja tunne tuoksut

Anna äänien soida sydämessäsi

Kulje rauhassa

Levähdä pieni hetki

katso ylös

Odota lintuja

Ylitä silta

Ihmettele pieniä rapuja hiekassa

Laskeudu kanoottiin

Ole kuin joki

poimi hymyysi

lämmin tuulenvire

pehmoinen

Tule takaisin

uudistuneena

Ikiaikaisen viisauden saattelemana

Makasutun metsän paviaanit

2012-01-23T20:27:00.001+02:00

Toivon, että voisin näiden kuvien kautta välittää sen miltä tuntuu, kun kohtaa ison paviaanilauman metsässä. Onneksi opas ehti varoittaa, että paviaanit saattavat pelotella ihmisiä hyökkäämällä kohti. Kaksi urosta juoksi lujaa minua kohti, mutta oppaan ohjeet muistaen seisoin hievahtamatta paikallani. Paviaanit pysähtyivät eteeni parin metrin päähän. Siinä hetkessä en uskaltanut ottaa valokuvaa. Enimmäkseen paviaanit vaikuttivat oikein mukavilta. Oli hieno elämys nähdä paviaanit vapaana metsässä.

Botanical Garden Bakau

2012-01-22T20:45:00.000+02:00

Botanical Garden Bakau

lukee isossa kyltissä puutarhan ulkopuolella. Ymmärrän sen niin, että kyseessä on kasvitieteellinen puutarha. Vierailin puutarhassa vuosi sitten ja nyt halusin sinne uudelleen.

Tahdon tehdä tämän afrikan matkani kuvista uuden voimakorttipakan. Korteissa tulee olemaan polkuja ja penkkejä. Paikkoja joissa mieli lepää ja rauhoittuu. Seuraavaksi poimin kuvat retkeltä pyhään metsään nimeltä Makasutu.

Appelsiineja juomassa Ablien luona

2012-01-22T14:09:00.002+02:00

Lähdimme matkaan yöllä yhden aikaan. Otin tämän kuvan, kun auto oli lähtövalmiina. Halusin ikuistaa meidän todella kummallisen lähdön. Olimme sekoilleet ympäri taloa otsalamppujemme kanssa klo viidestä saakka. Kun tulin töistä kotiin ei ollut sähköjä ja matkalaukut olivat vielä pakkaamatta. Piti siivotakin talonvahteja varten, mutta pimeydessä moni asia jäi tekemättä. Odotin, että sähköt palaisivat ennen lähtöämme, mutta lopulta lähdimme pimeästä kodista matkalle.

Muutos oli konkreettinen pimeästä valoon ja kylmästä lämpimään. Kun kone laskeutui lentokentälle Gambian Banjuliin huomasin liikutuksen tunteen. Oli koskettavaa nähdä uudelleen tutut maisemat, joissa väreili auringon lämpö. En osannut odottaa tuota tunnetta. Ihmisten tuttavallisuuskaan ei ahdistanut enää kuten ensimmäisellä kerralla.

Lähdimme etsimään nuorta miestä nimeltä Ablie, joka opasti meitä viimeksi. Pian jo näimmekin tutun käden heilautuksen kadun päässä. Ablie halusi näyttää meille oman asuntonsa. Yllä oleva kuva on viimevuotinen, mutta kuva on kylästä jossa hän asuu. Kylä sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä hotellista.

Saavuimme Ablien asunnolle. Hän asuu yksin. Asunto on yksi huone, jonka koko on n. 3 x 3 metriä. Lattialla on patja ja seinustalla yksi nojatuoli sekä toisena istuimena muovituoli. Lattialla on pieni cd-soittimen tapaínen. Katossa roikkuu hehkulamppu ja katosta huomaan, että vesi on tullut sisään sadekaudella. Ablie kertoo laittavansa lattialle silloin astioita, joihin vesi voi tippua. Seinille on teipattu muutama lehdistä ääriviivojen mukaan leikattu jalkapalloilijan kuva. Ablie pelaa jalkapalloa kuten niin moni muukin Gambiassa. Nurkassa on muovikassissa vaatteita. Siinäpä oikeastaan kaikki onkin. Yksi pieni ikkunantapainen. Yksi ovi, joka on peltiä kuten useimmat näkemäni ovet ja portit täällä. Abliella ei ole töitä kuin satunnaisesti. Useimmat köyhät ovat työttömiä. Huomaamme viikon aikana, että Abliella on käytössä useita niistä vanhoista vaatteista, joita jätimme hänelle viimeksi.

Ablie haluaa tarjota meille appelsiinit. Hän on säästänyt niitä meitä varten. Niitä kasvaa puussa joka näkyy pihassa asunnon katon yllä. Ablie pesee appelsiinit pihassa olevan vesiputken alla ja palaamme huoneeseen, jossa hän istuutuu lattialle patjan reunalle kuorimaan appelsiinit. Hän ojentaa ensimmäisen minulle. Hän on leikannut yläosan kuin hatuksi ja ihmettelen ääneen miten minun pitäisi appelsiini syödä. Selviää, että appelsiini onkin juotava. On puristettava alaosasta ja imettävä mehu appelsiinista. Mehu on hyvää, mutta en osaa kovin hyvin juoda suoraan appelsiinista. Myöhemmin huomaan, että näin useimmat käyttävät appelsiineja täällä. Myyjillä on jopa valmiiksi kuorittuja appelsiineja.

Ensimmäinen päivä alkoi tällä tavalla hienosti.

Palasimme hotellille ja rannalle takaisin normaaleihin turistitunnelmiin. Hedelmät ovat Gambiassa aivan ihanan makuisia. Kuvassa on hedelmälautanen, jonka naiset rannalla valmistavat 200 dalasilla ( n. 5€). Pidän eniten papaijasta ja mangosta.

Rannalla on myös mehumiehiä. Tässä kuvassa on Alex, joka on erittäin ystävällinen kuten kaikki mehumiehet ja hän puhuu muutaman sanan suomeakin. Gambiassa puhutaan heimokieliä sekä englantia. Englannilla matkailija pärjää oikein hyvin. Mehumiehet valmistavat rannalla mehua ja listalta voi valita useita erilaisia. Joukossa on oudompiakin makuja. Hinta on 50 dalasia/ lasi eli n. 1,25€.

Seuraavana päivänä palasin kasvitieteelliseen puutarhaan, joka sijaitsee Bakaussa aivan hotellimme lähellä. Teen seuraavan postaukseni tuosta puutarhasta.

Afrikasta takaisin kotiin

2012-01-21T17:31:00.000+02:00

Lämmin, aurinkoinen ja rentouttava viikko afrikassa Gambiassa antoi paljon uusia kokemuksia ja valokuvia. Seuraavat postaukseni tänne kertovat matkastani. Olin Gambiassa jo vuosi sitten, mutta nyt oli mukavampi olla, kun osa asioista oli jo tuttua viimekerrasta. Kerään edellisestä kerrasta kirjoittamani jutut tuonne yläpalkkiin otsikolla Afrikka ja lisään sinne myös nämä uudet kirjoitukseni.

Afrikassa oli ihanaa, mutta ihanaa on tulla takaisin kotiin. Kunhan kotiudun tästä kunnolla tänne lumen keskelle niin teen matkakertomusta kuvien kera.

Löytöretki = Blogitauko = Discovery

2012-01-11T19:37:00.000+02:00

Vertauskuvallisesti ovet ja portaat kutsuvat menemään rohkeasti eteenpäin, katsomaan suljettujen ovien taakse ja avaamaan uusia ovia. Punainen ovi kehottaa leikkimään ja palaamaan lapsuuden huolettomuuden hetkiin. On hyvä viettää aikaa sellaisten asioiden parissa, joista oikeasti nauttii. Ylemmässä kuvassa oleva ovi kutsuu luovuuteen, antamaan aikaa omalle taiteellisuudelle ja mielikuvitukselle.

Näissä tunnelmissa jään blogitauolle. Palaan tänne n. viikon kuluttua.

Ps. Kuva on I do Africa - Tahdon Afrikka Voimakortti-sarjasta.

Niitä on 20 erilaista nettikaupassa.

Valitse vapaasti

2012-01-10T20:35:00.000+02:00

Mitä minä valitsen?

Mikä on totta minulle?

Valkoisen ja puhtaan mielen puutarhakierros

2012-01-08T21:18:00.000+02:00

Vanhat koivut lumiset ja sinitaivas

tähän voisin jäädä

olla onnellinen

Pimun touhut naurattavat

mikä noin tuoksuu lumen alla

Puutarhan polku on koskematon

kaukana punainen kajo

Rusokuusama lumipuvussaan

leveämpänä kuin milloinkaan

Aurinko yltää latvukseen

katselen taivaisiin

Katon yli löydän lisää valoa

Tuohituomi taipuu polun yli

tuntuu hyvältä kulkea siitä ali

Kuulaus pysäyttää minut

yksinäinen puu odottaa

Puiden oksat ovat ihmeellisiä

unohtuneet seipäät nurkalla huuruiset

Kuljen polun ylös alapihalta hiljaisuudessa

Mieleni on valkoinen

tyhjä kuin puhdas kangas

Talvisia ikkunanäkymiä tuvasta

2012-01-07T15:13:00.000+02:00

Talvella tunnen asuvani lumisen satumetsän keskellä. Kuvasin tänään ikkunanäkymiä. Tässä ensimmäisenä eteläpäädyn ikkuna tuvasta puutarhan suuntaan kuvattuna.

Makuuhuoneesta pohjoisen suuntaan. Harmaa vanha aitta, josta tuli viime kesänä puutarhavaja.

Maisema makuuhuoneen terassin ovelta alapihalle.

Eteisen ikkunasta metsän suuntaan.

Eteisen ovelta kohtaa ensimmäisenä vanhan pihlajan, joka menetti puolet runkonsa pinnasta vanhan pihasaunan palon yhteydessä. Se sinnittelee ja sammaloituu kauniisti.

Tuvan ikkunasta pihalle päin.

Keittiön ikkunasta tien suuntaan.

Keittiön toinen ikkuna etupihalle päin.

Näkymä eteisen ikkunasta.

Tämä on takapihalle tuvasta. Tuntuu, että kaikki maisemat ovat niin samanlaisia, että on ihan sama mistä ikkunasta ulos katselee. Kaikkialla on valkoisia lumen painosta notkuvia puita. Täällä ollaan metsän keskellä lähellä Seitsemisen kansallispuistoa tunnin ajomatkan päässä Tampereelta.

Tahtoisin, että Runotalon ikkunoista olisi aikanaan hyvin samantapaiset maisemat. Tämä kotimme taitaa nyt olla väliaikaisesti Runotalon sijaisroolissa.

Tänään syntyi runo: Puutarha 2012

2012-01-03T19:53:00.000+02:00

Puutarha 2012

Vanha heinäsirkka
hymyilee
hiljaa itsekseen

on hiljaista
vihreää
hämäryys laskeutuu
hitaasti
ylle puutarhan

sirkka katselee
rauhaisasti
omasta nurkastaan

miten kaikki etenee
miten maisema muuttuu
hitaasti näkymättömäksi

kaikki pukeutuu
harsoon
ohueen vaippaan

lopulta vaihtuu
mustaan
pimeään

On yö

sirkka aloittaa musiikin
soittaa
jatkaa loputtomiin
yön pimeydessä

ruoho tuoksuu
kaste peittää
kaiken alleen
huumaten
kosteudellaan

loiste vie
kaukaisuuteen
missä
ei ole mitään
ei yhtään

mitään

sirkan hiljainen soitto
kietoutuu
kaiken ympärille
antaen tuudittaa
kauas
kauas
pois

On äänetöntä
sirkka nukkuu

hitaasti
aurinko kurkistaa
aamu ensisäteensä
maahan luo

sirkka peittyy
kristalleihin
niitä on
sadoittain
tuhansittain
niistä jokainen
erilainen

sirkkaa ei enää ole
tässä
todellisuudessa

Hän on lähtenyt
ottanut musiikkinsa
muuttanut sen
kristalleiksi

tehnyt itsestään
ikuisesti

elävän

Vuoden 2011 viimeinen puutarhakierros - Tervetuloa 2012!

2011-12-31T14:08:00.000+02:00

Vuoden 2011 viimeinen puutarhakierros

on kuulaan valoisa ja puuteriluminen

Myrsky on pudottanut vanhan koivun

jäkälöityneitä oksia käytäville

Pimu kuuntelee

maisemaan kätkeytyviä ääniä

Tienhaaran kuuseen

eivät kynttilät ehtineet laisinkaan

Toissakesäinen lemmikkikimppu

on yhä kaunis

Luontoystävällisiä ilotulitusraketteja

Makaan selälläni maassa, katselen taivaalle

Annan mielikuvituksen lentää

Näkymä kylätielle puutarhasta

- vanha sankka metsä

katosi muutamassa päivässä

Näkymä tienhaarasta

Taivas vesivärein maalattu

Eteläpäädyn yrttitarhassa

Valoa

Tervetuloa 2012!

Primula elatior - Etelänkevätesikko

2011-12-20T20:16:00.001+02:00

Hei, täällä olemme edelleen hiekkapolun alkupäässä. Tässä uudelleen kuva, jossa näkyy vasemassa reunassa hopeahärkkiä ja seuraavaksi etenemme polvillamme edeten vajaan puolen metrin verran. Katsellaan edelleen vasemmalle puolelle.

Tässä kuvassa tuo hiekkakäytävä on harvinaisen siisti. Olen kertonut jo aiemmin miten pidän hiekkakäytäväterapia päiviä. Poistan kaikki rikkaruohot käytäviltä ja sitten tasoittelen pienellä haravalla. Tulee hyvä mieli kun näkee työnsä jäljen. On mukava edetä hitaasti kuunnellen lintujen laulua ja tuulen suhinaa puissa. Kaikenmaailman pörriäisiä lentelee ympärillä ja maassa mönkii toinen toistaan kummallisempia ötököitä. Siinä kyllä kaikki murheet ja huolet unohtuu.

Tässä on polun seuraava kasvi. Oikeasti aloin muistella, että siirsin tämän kokonaan pois tästä paikasta elokuussa. Taisin saada tuolloin idean, että siirtäisin tätä esikkoa kuunliljojen sekaan, koska nämä kukkivat aikaisemmin kuin kuunliljat. Tällä tavoin kuunliljapenkki ei ole niin pitkään tyhjänä. Siirsin sinne myös kevätkaihonkukkaa.

Lajimääritys on minulle taas hankalaa. Olen ostanut tämän esikon muutama vuosi sitten keväällä tavaratalosta sisäkukaksi. Tiedättehän miten ihania ovat ensimmäiset esikot, jotka taitavat nykyään tulla jo tammikuussa kauppoihin. Katselin jälleen puutarhakirjojani ja veikkaan, että tämä voisi olla etelänkevätesikko. Esikoita on tosi monta erilaista.

Tämä esikko on viihtynyt hyvin kukkapenkissä ja koska se oli niin valtaisa pehko niin minun oli aika jakaa se. Esikot suositellaan jaettavaksi kukinnan jälkeen ja niin minä sitten teinkin. Voi olla, että se nousee uudelleen tällä entisellä paikalla, sillä aina saattaa jäädä pieniä juuren paloja maahan. Haluaisin yhden valtaisan esikkomättään sijaan laajan mattomaisen esikkomeren. Siihen voi mennä aikaa. Jännää nähdä miltä kuunliljojen penkissä keväällä näyttää. Laitan kuvauslistalle muisiin, että kuvaan tilanteen, vaikka se ei varmasti ole kuvauksellinen vielä muutamaan vuoteen.

Puutarhakirjaa selatessa muistin, että on olemassa valkoinen palloesikko ja lisään sen nyt hankintalistalleni. Minulla ei ole vielä valkoista esikkoa ja pidän paljon valkoisista kukista.

Akileijan siemenkodat

2011-12-19T18:30:00.000+02:00

Akileijat ovat hienoja kukinnan jälkeenkin. Siemenkodat ovat kauniita kukkakimpuissa tai ne voi jättää talventörröttäjiksi kukkapenkkiin. Siemeniä on helppo kerätä: minulla on maljakollinen näitä heliseviä kaunottaria. Lokakuun utuisessa maisemassa kuivuneet kukkavarret ovat epätodellisia ja siksi niin viehättäviä. Tunnelmaan voi uppoutua, antaa sen viedä mukanaan, jonnekin missä ei ole aikaa eikä paikkaa...

Akileijan runoviesti

2011-12-18T18:59:00.000+02:00

Etsin kuvakansioista runollisia akileijoja. Lisään vielä sopivat runot. Tänään on mukava olla sisällä, sillä ulkona sataa vettä. Lumi katoaa hyvää vauhtia, enkä halunnut tehdä viikonlopun puutarhakierrosta lainkaan. Onneksi voin seikkailla puutarhasuunnitelmien maailmassa kuvien kautta.

Ihana siivilöityvä valo

kajastaa metsän reunassa

heijastuen puiden lehtiin

Olen onnellinen

Maailma

taianomainen ja ihmeellinen

Tunnen voimani

loistan kuin aurinko

lämmitän ympäristöni

Syvällä metsän siimeksessä hehkuu ja loistaa

Löydän jos tahdon

3. Aquilegia vulgaris - Lehtoakileija

2011-12-17T17:21:00.001+02:00

Tänäänkin olemme pääpuutarhan keskipolun alkupäässä. Hopeahärkin joukossa kasvaa myös vaaleanpunainen akileija.

Tarvitsen taas puutarhakirjan apua. Avaan rakkaimman puutarhakirjani, jonka sain äidiltäni jouluna -97. Silloin aloin opetella puutarhan kukkia. Istuin illat keittiön pöydän ääressä hahmotellen leivinpaperille isoa keltaista kukkapenkkiä, joka oli ensimmäinen iso kukkamaani. Se oli noin 10 metriä pitkä ja parisen metriä leveä aurinkoisen pihan kukkapenkki. Istutin sen täyteen keltaista ja miten se houkuttelikaan perhosia loppukesän päivinä. Tuota puutarhaa minulla ei enää ole ja ehkä juuri siksi vierastan nykyään keltaista. Keltaista minulla on nykyään vähän alapihalla, koska on olemassa muutamia ihastuttavia keltaisia kukkia.

Palataan takaisin tähän hetkeen ja akileijoihin. Puutarhakirjani on Perennat/ Kotipuutarhan kauneimmat monivuotiset koristekasvit (Lena Månsson & Bertil K. Johanson). Olen löytänyt kirjasta paljon hyödyllisiä neuvoja. Kirjassa on luku kuutamopuutarhasta, jonne valkoiset akileijat ja hopeahärkki sopivat hyvin. Tahdon lisätä listaani valkoisen akileijan hankinnan. Ajatella, että se puuttuu vielä kokonaan puutarhastani.

Kirjassa on luku otsikolla Vanha englantilainen torpanpuutarha. Siellä kasvit saavat vaeltaa vapaina ja lisää istutetaan sinne missä on tilaa. Erilaisia kasveja on useita eikä yhtä lajia välttämättä mahdu kovin paljon.

Itse olen ajatellut, että samaa kasvia pitäisi olla isoja alueita, jolloin tulisi näyttävyyttä, mutta se ei päde kaikessa. Näitä akileijoja on siellä täällä, eniten härkkien seassa, mutta ne ovat itsekseen valinneet paikkoja myös muualta puutarhasta. Annan niiden valita vapaasti.

Nämä kaunottaret löytyivät muutamia vuosia sitten, kun kuulin vanhasta tontista, josta oli purettu asuinrakennus. Sieltä sai pelastaa kasveja, sillä tontti myllättäisiin pian lopullisesti ja kaikki katoaisi. Tunnistin akileijan lehdet, mutta en tiennyt millainen akileija kaivamistani juurakoista tulisi.

Olen päätellyt, että nämä olisivat lehtoakileijoja. On olemassa myös alppiakileija, jaloakileija ja japaninakileija. Puutarhaan voi ilmestyä yllätyksellisiä uusia akileijoja kun erilaiset kukat sekoittuvat keskenään. Siemenistä ei välttämättä synny ihan samanlaista kuin emokasvi on.

Akileijat ränsistyvät kukinnan jälkeen eli on hyvä jos ne kasvavat toisten kasvien joukossa, joilla on kaunis lehdistö läpi kesän.

Minun akileijani kukkivat kesä-heinäkuun vaihteessa, mutta ainakin jaloakileijat kukkivat jo paljon aikaisemmin. Haluaisin myös jaloakileijoja. Niitä olisi varmaan helppo kasvattaa siemenestäkin.

Olen kesäisin kylvänyt perennojen siemeniä alkukesästä ruukkuihin ja istuttanut loppukesällä pienet taimet paikoilleen. Aina kaikki kylvökset eivät onnistu. Taidan kokeilla valkoisen akileijan kylvämistä ensi kesänä. Tällä menolla työlistastani tulee tosi pitkä, kun haluan saada lähes kaiken.

Kasvupaikka härkkien seurassa on puolivarjoinen ja ehkä hieman liian kuiva akileijoille. Ne voisivat kasvaa rehevämmin tuoreemmassa ja multavammassa maassa. Lehtomaista maastoa löytyisi takapihaltamme, jossa hallitsevat saniaiset ja ikävä kyllä myös palsamit. Olen saanut lemmikin leviämään siihen suuntaan, joten miksei akileijakin sinne asettuisi.

Nyt kun katson kuvia tarkemmin niin saattaa olla, että tässä on oikea lehtoakileija ja edelliset olivat kenties jaloakileijoja. Jos joku on viisaampi ja osaa kertoa niin jättäkää minulle kommenttia. Olen jo ihan päästäni pyörällä näiden kanssa.

Joukossa on myös tummanvioletti yksilö. Ensi kerralla teen akileijan runoviestin ja ajattelin tehdä vielä erillisen jutun akileijan kauniista siemenkodista.

Valkoisen sahramin runoviesti

2011-12-16T23:59:00.000+02:00

Kummallista, etten ole kuvannut valkoisia krookuksiani kuin nupullaan. Olen ihmeissäni, sillä nämä ovat todella kauniita avautuessaan. Nyt saan lisättävää kuvattavien listalleni. Löysin nämä kuvat, joista osa on aiemmin julkaisemattomia. Seuraavaksi etsin valkoiselle krookukselle sopivia viestejä runovarastoista.

Kauneus on sisälläsi,

olet sitä mitä uskot olevasi.

Voin valaista koko maapallon

yhdellä henkäyksellä.

Toisina päivinä ei ole sumua, ei usvaa

vaan kaikki on kirkasta ja selkeää.

2. Crocus biflorus - Krookus, sahrami

2011-12-15T19:24:00.001+02:00

Olemme edelleen keskimmäisen hiekkapolun alkupäässä Runotalon pääpuutarhassa.

Hopeahärkkien seassa kukkivat keväisin krookukset. Sipulikasvien ihastuttava maailma on minulle hieman oudompi, joten etsin kirjahyllystä kirjan avukseni: Sipulit & mukulat keväästä syksyyn (Lena Månsson). Kirja tempaisi minut mukaansa kasviyhdistelmien ideointiin. Aivan mahtavia yhdistelmiä on neuvottu tässä kirjassa.

Kirjan mukaan krookuksien suvussa on runsaat 80 lajia. Olen tottunut ajattelemaan, että pienimmät ja aikaisimmat olisivat sahrameita ja isommat, myöhemmin kukkivat krookuksia, mutta ihan niin yksinkertaista se ei taida olla. Olen lopettanut kauan sitten muistiinpanot lajikkeista, joten nyt en tiedä varmasti mikä krookus härkkien seassa on. Kirjan kuvien perusteella arvaan, että nämä valkoiset olisivat Crocus biflorus lajia ja tarkka lajike jää nyt toistaiseksi kertomatta.

Kirjassa neuvotaan istuttamaan näitä aikaisia kukkijoita paikalle, jonka ohi kuljetaan useasti. Puutarhan perukoille kun ei pääse alkukeväällä näitä ihailemaan. Ihan oikeassa paikassa ovat Runotalon puutarhassa, kun ovat heti hiekkakäytävän alkupäässä tien reunassa.

Löysin kirjasta luvun maanpeitekasveista ja siinä mainittiin hopeahärkki. Hopehärkkimattoon sanotaan sopivan ruusunpunaiset ja siniset tai violetit kukat yhtä hyvin kuin syvän punaisetkin. Runotalon pääpuutarhassa yritän välttää keltaisia ja punaisia kukkia. Sininen ja violetti ovat erityisen tervetulleita tähän puutarhan osaan. Varmasti hopeisen seuraksi sopii hyvin juuri ruusunpunainen, kuvittelen sen olevan hempeän roosan sävyinen. En tiedä onko sellaisia krookuksia olemassa. Täytyy tutkia asiaa. Syysmyrkkyliljakin voisi sopia härkin seuraksi, kukkisi syksyllä, jos vain menestyy härkin kanssa vaatimattomassa kasvualustassa.

Nämä kuvat ovat kaikki nuppuvaiheesta. Etsin huomenna muutamia kukkivia krookuksia kuvakansioistani. Oikeastaan krookukset ovat ehkä kauniimpia nupussa ollessaan. Ainakin viehättävän salaperäisiä ja jotenkin mystisiä mielestäni.

Hopeahärkin runoviesti

2011-12-14T21:47:00.000+02:00

Löysin vielä muutaman kuvan hopeahärkistä. Koetan löytää hopehärkkiin sopivan runon.

Auringon loisteessa on hyvä olla

Kohotan katseeni - tunnen lämmön

Minua rakastetaan

Hopeahärkki sopii yhteen monien kasvien kanssa. Se luo hienon hopeisen maton isompien kasvien juurelle. Huomenna kerron mitä kasveja Runotalon puutarhassa kasvaa härkkien seassa. Emme siis pääse vielä polulla eteenpäin.

Ollaan ihan rauhassa tässä polun päässä ihmettelemässä. Antaa auringon lämmittää kasvoja ja hennon tuulen henkäillä. Kuten huomaat, meillä on kesä - täällä mielikuvitusmaailmassa. Sellaistahan se puutarhaunelmointi parhaimmillaan on. Jäädään tähän vielä toviksi nauttimaan. Sitten huomiseen!

1. Cerastium tomentosum - Hopeahärkki

2011-12-13T20:17:00.001+02:00

Minusta on mukavaa muistella kesää ja suunnitella puutarhaa talvella. Saan lohdutusta puutarhakaipaukseeni. Puutarhan miettiminen rentouttaa minua. Jos en saa nukuttua niin alan muistella puutarhani kasveja ja miettiä miten niitä yhdistelisin. Sitten jo pian vaivunkin syvään uneen ja saatan nähdä värikkäitä puutarhaunia.

Kokeilen siirtää puutarhamietiskelyäni tänne blogiin ja samalla edelleen kehitellä uusia Runotalon kortteja. En ole varma onko seuraava sarja sittenkään voimakortteja tai kierrätysaforismeja. Katson mitä tästä prosessista seuraa. Yritän keskittyä siihen mistä nautin eli puutarhani tutkimiseen.

Aloitan kierrokseni pääpuutarhasta, jossa on kolme kaartuvaa hiekkakäytävää. Mieluiten kuljen keskikäytävää, joten lähden liikkeelle siitä. Ylimmässä kuvassa on keskikäytävän alkupää. Ensimmäinen kasvi vasemmalla on hopeahärkki. Tuossa kuvassa sitä näkyy vain vähän. Toistaiseksi se on levinnyt ehkä n. 50 x 50 cm matoksi ja rönsyilee ihan hauskasti kivireunuksen yli pihatielle.

Cerastium tomentosum

Hopeahärkki

Näissä kuvissa saisi näkyä paremmin miten ihana maanpeittokasvi hopeahärkki on. Minulta puuttuvat kuvat, joissa se on kukkivana. Siihen tulee hienot valkoiset kukat touko-kesäkuussa. Sopiva kasvi minulle, kun viihtyy kuivilla ja laihoilla mailla. Olen niin laiska lannoittaja. Aurinkoisempi paikka toki voisi olla niin lehdetkin olisivat varmaan vielä hopeisemmat. Tämä sopisi myös eteläpäädyn yrttipuutarhaan. Teenpä muistisivun itselleni siirtosuunnitelmista. Yksi ilo puutarhassani on jakaa ja siirtää. En toki poista härkkiä kokonaan pääpuutarhasta.

Hopeahärkkejä on useampaa lajia. Ehkä minun kannattaisi hankkia joku toinenkin kokeeksi. Tämä on lajike, jonka sain ensin äidiltäni yli 15 vuotta sitten. Silloin minulla oli toinen puutarha, josta en saanut alkuja mukaani. Tuossa puutarhassa hopeahärkkiä oli paljon ja annoin silloin ystävilleni alkuja. Muutama vuosi sitten sain alun ystävältäni takaisin tähän nykyiseen puutarhaani. Joten minulla on nyt taas äidiltä saamani kasvi puutarhassani.

Teen itselleni yläpalkkiin erillisen sivun, jossa listaan mitä kuvia minulta puuttuu niin muistan kuvata ne ensi kesänä. Tarvitsen siis mattomaisen härkkikuvan ja kukkivan myös.

Korttisarja tulee syntymään jotenkin niin, että on sarja, jossa on Runotalon pääpuutarha kasveineen. Nyt tuntuu, että haluaisin käyttää latinankielisiä nimiä. Runot jäävät harkintaan ja korttisarjan nimi.

Nyt tämä tuntuu ainakin ihan hauskalta. On myös kiva, jos joku teistä lukijoistakin saa tästä samalla jotain itselleen. Saa minulle antaa ideoitakin tai kertoa omia kokemuksia. Tai sitten voi lainata tätä puutarhaani, jos ei ole omaa. Unelmoida ja suunnitella kanssani. Oliskohan ihan hassu ajatus.

Onkohan kukaan kokeillut kerätä näitä ja kuivattaa koristeeksi? Olisivat ihanan hopeisia.

Joulukortti-ideaa

2011-12-12T18:24:00.002+02:00

Pienen pieni pikkuruinen jouluhiiri

Pienen pieni pikkuruinen jouluhiiri
kulkee ylös alas mäet ja kummut lumiset.
Haaveilee pienen pieniä pikkuruisia haaveitaan;
unelmoi joulupuurosta ja silavasta,
tahtoo sytyttää monen monta
pienen pientä pikkuruista kynttilää.

Pienen pieni pikkuruinen jouluhiiri
käpertyy tänä jouluna onnellisena
omassa pienen pienessä pikkuruisessa
kotikolossaan ja huokaa hiljaa:
- Oi ihanaa, joulu on!
Runotalo

Tonttu piipahti

Tonttutakista oli jäänyt pieniä hahtuvia
punaista huopaa talojen porttipieliin.
Nyt varmaan huomattaisiin
tontun käyneen piipahtamassa.
Runotalo

*

Tässä ovat jouluksi 2009 ja 2010 täällä blogissa julkaisemani kuvat ja runot. Laitan ne tähän nyt, jos joku etsii joulutervehdykseen sopivaa runoa. Näistä voi tietysti myös saada oman joulukortti-ideankin. Näitä saa vapaasti kopioida yksityiskäyttöön eli vaikkapa omiin joulukortteihin, kun muistaa mainita lähteenä Runotalon.

Sinun kuutamosi - Runotalon voimakortti

2011-12-11T13:44:00.000+02:00

Sinun kuutamosi, sinun aurinkosi

- ne vasta avaavat silmiään;

ne alkavat loistaa

ja niiden loiste on kaunis sinulle.

Pehmeän hiljaisuuden puutarhakierros

2011-12-10T18:16:00.000+02:00

Muutos

Kaikki lepäävät lumen alla

Outo tunne

Lumiset koivun oksat

yläpuolellani

Turvallinen olo

oksiston sisällä

Kaaren

pehmeä valon tuntu

Tapaan vanhan ystävän

Vanha voimasiili nukkumassa

penkillä lumen alla

Ikivihreän yllättävä ilmestyminen

Kiulukkamaailmaa äärettömään

Korkeiden kukkavarsien taivutukset

Kuuntelen pehmeää

talven hiljaisuutta

Hidastan - Runotalon Voimakortti

2011-12-09T18:58:00.000+02:00

Hidastan

ei ole kiire minnekään

Kuva on viime keväältä, mutta sopii tämänkin päivän fiiliksiin. Erilainen voimakortti, joka ei ihan ole rajaamallani aihealueella puutarha, Seitseminen ja talo...tämä on kuitenkin tulevaisuudessa se tie joka vie Runotalolle, jos sen kotini lähelle laitan...hmm...

Rikki ja likainen - Runotalon Voimakortti

2011-12-08T18:34:00.000+02:00

Rikki ja likainen

silti löydän kauneuden

Pienet ihmeet - Runotalon Voimakortti

2011-12-07T18:19:00.000+02:00

Tarkkailen pieniä ihmeitä

löytääkseni niitä yhä useammin

Suunnittelen uutta RunoTalon Voimakortit sarjaa:

Kuvien aiheet ovat
- RunoTalon puutarha, Seitsemisen kansallispuisto ja RunoTalo projekti eli itse talo

Voimalauseiden sisältö
- usko omiin unelmiin, läsnäolo, oma sisäinen voima, elämänmyönteisyys, hiljaisuus ja rauha ja oman itsen tunnistaminen

Julkaisen kuvia ja lauseita täällä blogissa. Näin syntyvät uudet voimakortit. Korttien syvällisemmät merkitykset ovat kortin saajalle löydettävissä täältä blogista. Osa julkaistuista korteista tulee myöhemmin myyntiin RunoTalon nettikauppaan. Nettikaupan etusivulla voit kirjautua postituslistalle, jolloin saat uutiskirjeeni kautta tietoa kaupan uutuuksista.

Jokainen hetki on timantti - Runotalon Voimakortti

2011-12-06T18:56:00.000+02:00

Jokainen hetki on timantti

Alkuperäinen kirjoitukseni kuvineen ja runoineen löytyy täältä.

Uudistuminen - Runotalon Voimakortti

2011-12-05T22:27:00.000+02:00

Mieleni on uudistunut, puhdistunut,

kaikki vanha on nyt heitetty pois

Tähän liittyvä alkuperäinen kirjoitukseni runoineen ja mietelmineen löytyy täältä.

Valo on toinen todellisuus - Voimauttava puutarhakierros

2011-12-04T20:33:00.000+02:00

Aamupäivän kuulaassa valossa

lepäävät puutarhan kasvit

Kietoutuvia akileijan siemenkotia

Jokainen ruskea käpertyvä lehti on kaunis

Yksinäinen helminukkajäkkärä ei vielä luovuta

Maksaruohon värit tummuvat hitaasti

kukkien kadotessa

Valon kuulaus saa haltioitumaan

Huomaan oksan ja nuput

olen taidenäyttelyssä

joka vie mukanaan jonnekin kauas

ihmeelliseen maailmaan

Pienet metsät sammalkivillä ihastuttavat minua

Voin vain huokailla

valtavan kauneuden keskellä

kiitollisuus täyttää mieleni

Mitä syvemmälle uppoudun tähän maailmaan

sitä pidemmälle polku jatkuu

yhä kauniimmat ja ihmeellisemmät

näkymät avautuvat edessäni

Kaikki muuttuu niin kauniilla tavalla

kuin näytelmä upeassa hohtavassa valossa

Oi kunpa näkisimme itsemmekin

niin kuin näemme luonnon kauneuden

Luopumisen herkkä hetki

kaihoisan hiipuva ja elävä

Iso sormustinkukka on kaatunut maahan

loputkin siemenet varisevat hiekkaan

hymyillen odotan ensi kevään pikkuisia

minulle niin rakkaita

- häivähdys roosaa katseessani

Hän ei luovuta vieläkään

Lumitähtöseni

te olette maailman kirkkaimmat tähdet

tänään

Metsän reunassa kajastaa auringon valo

kirkkaampana

pienen hetken olen siinä

valo on toinen todellisuus

Eteenpäin pääsee pieninkin askelin - Runotalon Voimakortti

2011-12-03T19:28:00.000+02:00

Eteenpäin pääsee pieninkin askelin

Alkuperäinen kirjoitukseni Runotalon eteisen purkamisesta löytyy täältä.

Luotan omaan sisäiseen ääneeni - RunoTalon Voimakortti

2011-12-02T10:55:00.000+02:00

Luotan omaan sisäiseen ääneeni

Alkuperäinen kirjoitukseni tästä aiheesta runoineen löytyy täältä.

Suunnittelen uutta RunoTalon Voimakortit sarjaa:

Kuvien aiheet

- RunoTalon puutarha
- Seitsemisen kansallispuisto
- RunoTalo

Voimalauseiden sisältö

- usko omiin unelmiin
- läsnäolo
- oma sisäinen voima
- elämänmyönteisyys
- hiljaisuus ja rauha
- oman itsen tunnistaminen

Julkaisen kuvia ja lauseita täällä blogissa. Näin syntyvät uudet voimakortit. Korttien syvällisemmät merkitykset ovat kortin saajalle löydettävissä täältä blogista. Osa julkaistuista korteista tulee myöhemmin myyntiin RunoTalon nettikauppaan. Nettikaupan etusivulla voit kirjautua postituslistalle, jolloin saat uutiskirjeeni kautta tietoa kaupan uutuuksista.

Tahtoo jo - RunoTalon Voimakortti

2011-12-01T20:55:00.001+02:00

Kehdossa on pieni perhosen lapsi

Tahtoo jo päästä matkaan

löytää oman onnensa

oman paikkansa tässä maailmassa

Tähän liittyvä alkuperäinen kirjoitukseni runoineen ja pohdintoineen löytyy täältä.

Aivan täynnä sirpaleita - RunoTalon Voimakortti

2011-11-30T18:48:00.001+02:00

Rujossa ruukussa oli sirpaleita,

se oli kerännyt itseensä

niitä monta vuotta.

Se halusi auttaa muita ja olla hyvä,

mutta se oli jo aivan täynnä sirpaleita.

Sirpaleita on varmasti meillä kaikilla ruukuissamme. Kun niitä ottaa kämmenelleen tarkasteltavaksi yksi kerrallaan, voi huomata niiden olevan kauniita sirpaleita meidän elämämme matkalta. Ilman noita sirpaleita olisimme aivan jotain muuta kuin se ihminen joksi olemme muovautuneet. On hyväksyttävä sirpaleet osaksi itseämme ja annettava niiden loistaa. Voimme muuttaa sirpaleiden tuskan elämämme voimavaraksi; ne saavat uskomaan, että voimme selvitä mistä tahansa.

Alkuperäinen tähän liittyvä kirjoitus runoineen ja pohdintoineen löytyy täältä.

Suunnittelen uutta RunoTalon Voimakortit sarjaa:

Kuvien aiheet

- RunoTalon puutarha
- Seitsemisen kansallispuisto
- RunoTalo

Voimalauseiden sisältö

- usko omiin unelmiin
- läsnäolo
- oma sisäinen voima
- elämänmyönteisyys
- hiljaisuus ja rauha
- oman itsen tunnistaminen

Julkaisen kuvia ja lauseita täällä blogissa. Näin syntyvät uudet voimakortit. Korttien syvällisemmät merkitykset ovat kortin saajalle löydettävissä täältä blogista. Osa julkaistuista korteista tulee myöhemmin myyntiin RunoTalon nettikauppaan. Nettikaupan etusivulla voit kirjautua postituslistalle, jolloin saat uutiskirjeeni kautta tietoa kaupan uutuuksista.

Anna metsän hoitaa sinua - RunoTalon Voimakortti

2011-11-29T19:03:00.000+02:00

Anna metsän hoitaa sinua

Seitsemisen kansallispuiston hiljaisessa erämaassa on hiljaista. Vain tuuli ja yksinäinen lintu kaukaisuudessa ovat seuranani. Astelen hitaasti yhä syvemmälle rauhaisaan metsään. Täällä mieli puhdistuu, täällä on vain ihmeellisen hyvä olla.

Ehkä aarteeni on seikkailuni juuri tässä polun mutkassa juuri nyt - RunoTalon Voimakortti

2011-11-28T19:49:00.000+02:00

Ehkä aarteeni on seikkailuni

juuri tässä polun mutkassa juuri nyt

Koen yhä enemmän hetkiä jolloin ymmärrän, että aarteeni todellakin on juuri tässä hetkessä koko ajan. Saan tehdä niin monia rakastamiani asioita. Jokainen sekunti on ihmeellinen. Helposti onnistun ihmettelemään ja hymyilemään minuutinkin ajan. Tunti on jo vaikeampaa, sillä silloin ajatukseni saattavat eksyä asioihin, jotka eivät edistä seikkailuni nautintoa vaan yrittävät latistaa iloani. Miksi en saisi nauttia ja uskoa hyvään, kaiken onnistumiseen ja valtaviin mahdollisuuksiin? Jokin ääni päässäni häiritsee sitä tasaista virtauksen olotilaa, jossa kaikki on jatkuvasti hyvin. Tunnen, että on mahdollista saavuttaa yhä enemmän tuota rauhaa ja tasapainoa.

Kaikkia omia mahdollisuuksiaan on välillä vaikea nähdä. Joku saattaa sanoa, että pitää olla realisti. Voisin melkein suuttua tuosta lauseesta. Juuri niin. Tuolla tavalla tapetaan kaikki luovuus maailmasta, kaikki mikä voisi mennä hyvin, kaikki erilaiset mahdollisuudet mitä meillä kaikilla on. Olemme ihmeellisiä olentoja eikä todellakaan tiedetä mihin me lopulta oikeasti pystymme. Tunnen, että voimme kaiken mitä tahdomme, jos tahdomme oikeasti.

Etenen hitaasti tällä tielläni kohti mielenrauhaa. Vaikkakaan en halua edetä minnekään. Haluan ajatella, että olen jo perillä. Vain silloin voin kokea rauhan, tasapainon ja hiljaisen tyytyväisyyden, jossa ei ole kiire minnekään. Elämäni on valmis - olen siinä rauhassa.

Ilta hämärtyy - Jään hiljaisuuteen

2011-11-27T17:07:00.000+02:00

Suloinen väriminttu

Yhä vain kukkiva maksaruoho

Piiskut syysasuissaan

Maailman heijastumat kiulukassa

Lupiinin valloittava pehmeys

Pysähtyneisyyden matkalainen

Valon heijastuman hetki

Kuihtuvat herkkyyden katseet

Ilta hämärtyy

Jään hiljaisuuteen

Odotan

Olen kotonani tässä maailmassa - RunoTalon Voimakortti

2011-11-26T20:37:00.000+02:00

Olen kotonani tässä maailmassa

Hiljaisuus on läsnä joka hetkessä. Sanojen väleissä on taukoja ja hengityksessämme on hetkiä, jolloin ei tapahdu mitään. Etsin toista maailmaa noista pienistä hetkistä. Jos voin pysähtyä siihen, missä kaikki loppuu ja alkaa taas uudelleen, voin löytää toisen ulottuvuuden, paikan jossa on rauha.

Toinen maailma. Olen varma, että toisia maailmoja on olemassa. Ajattelen, että tämä maailma esittäytyy meille jokaiselle hyvin erilaisena. Kaikki on kiinni meistä itsestämme. Miten me koemme maailmamme aisteillamme, mihin kiinnitämme huomiomme, siitä muodostuu oma kokemuksemme maailmasta.

Sydämen viisaus. Meillä jokaisella on paljon viisautta sisimmässämme. Se on hiljaista viisautta, joka on löydettävissä ja otettavissa käyttöön. Sen voi löytää parhaiten näkemällä sen ensin muissa ihmisissä. Etsinnän voi aloittaa myös eläimistä ja luonnon kasveista, sillä niistä se on helposti löydettävissä.

Opettelen olemaan kiitollinen ja tuntemaan oloni kotoisaksi tässä maailmassa joka hetki. On hyvä tunne, kun tuntee olevansa omalla paikallaan. Katselen ympärilleni kiitollisena ja huomaan kaikki arvokkaat asiat ympärilläni ja elämässäni. Niitä on paljon.

Nyt suunnittelen uutta RunoTalon Voimakortit sarjaa:

Kuvien aiheet

- RunoTalon puutarha
- Seitsemisen kansallispuisto
- RunoTalo

Voimalauseiden sisältö

- usko omiin unelmiin
- läsnäolo
- oma sisäinen voima
- elämänmyönteisyys
- hiljaisuus ja rauha
- oman itsen tunnistaminen

Julkaisen kuvia ja lauseita täällä blogissa. Näin syntyvät uudet voimakortit. Korttien syvällisemmät merkitykset ovat kortin saajalle löydettävissä täältä blogista. Osa julkaistuista korteista tulee myöhemmin myyntiin RunoTalon nettikauppaan. Nettikaupan etusivulla voit kirjautua postituslistalle, jolloin saat uutiskirjeeni kautta tietoa kaupan uutuuksista.

Jokainen päivä on uusi alku - RunoTalon Voimakortti

2011-11-25T20:30:00.002+02:00

Jokainen päivä on uusi alku

Tämä kuva kertoo siitä miten kaikki on mahdollista, kun vain tahdomme. Hankkimani talo odotti vuosia purkamista. Luulin, että purkaminen olisi lähes ylivoimaista. Kun vihdoin uskalsin ottaa askeleita purkamisen suuntaan eli selvittää miten purku onnistuisi niin alkoi tapahtua. Selvisi, että voisimme aloittaa purkamisen itse ja myöhemmin apuun tulisi konevoimaa.

Ajelimme avopuolisoni kanssa talolle Jalasjärven Koskuelle pakettiautolla heinäkuussa 2009. Yhteinen kesälomamme oli pian alkamassa. Olimme päättäneet aloittaa talon purkamisen itse ja katsoa miten pitkälle pääsisimme. Mukana oli sorkkarautojen lisäksi myös videokamera. Yritän pian saada videoita valmiiksi niin että voisin näyttää todistusaineistoa purkutöistämme.

Oli aloitettava ovien irroittamisesta. Sen ei pitänyt olla kovin vaikeaa eikä se ollutkaan. Olimme kuin lottovoittajat kun matkasimme kotiinpäin auto täynnä vanhoja ovia päivän urakoinnin jälkeen. Olenkohan koskaan tuntenut itseäni yhtä vahvaksi ja voimakkaaksi? Mahtava, voimauttava kokemus.

Toisella kerralla mukaamme lähtivät kaikki ikkunat. Kuva talosta on otettu tuon päivän jälkeen. Se näyttää hieman surulliselta ilman ikkunoita, mutta on muistettava, että tässä on syntymässä talolle uusi elämä. Jokainen päivä on uusi alku. Niin se on. Se uusi päivä on juuri sellainen kuin itse haluamme sen olevan.

Yllätyksellinen merkittävä uusi alku syntyi talon purkamisen aloituksen myötä: Aloitin blogini. Tuo kuva on ensimmäinen postaukseni. Minun piti vain kertoa miten puran talon, mutta mitä syntyikään: RunoTalon blogi ja myöhemmin useampia blogeja. Syntyi Runotalon puutarha ja Runotalon Sari. Kaikki tämä vain siksi kun uskalsin ottaa ensimmäisen askeleen.

Alkuperäinen postaus löytyy nykyään Runotalo Projekti blogistani.

Olen aiemmin julkaissut kaksi voimakortti sarjaa:

Mustavalkoiset voimakortit ja I do Africa - Tahdon Afrikka voimakortit.

Nyt suunnittelen uutta RunoTalon Voimakortit sarjaa:

Kuvien aiheet

- RunoTalon puutarha

- Seitsemisen kansallispuisto

- RunoTalo

Voimalauseiden sisältö

- usko omiin unelmiin

- läsnäolo

- oma sisäinen voima

- elämänmyönteisyys

- hiljaisuus ja rauha

- oman itsen tunnistaminen

Julkaisen kuvia ja lauseita täällä blogissa. Näin syntyvät uudet voimakortit. Korttien syvällisemmät merkitykset ovat kortin saajalle löydettävissä täältä blogista. Osa julkaistuista korteista tulee myöhemmin myyntiin RunoTalon nettikauppaan. Nettikaupan etusivulla voit kirjautua postituslistalle, jolloin saat uutiskirjeeni kautta tietoa kaupan uutuuksista.

Voimakortti

2011-11-24T18:23:00.000+02:00

Olen oma itseni

Ihan vain muistutuksena kaikille meille!

Voimakorttikurssit tulossa 2012

2011-11-23T21:28:00.001+02:00

Ollaan Runotalossa blogissa kerron tarkemmin millaisia voimauttavia kursseja olen suunnittelemassa. Sinne pääset tästä.

Onnenkierrätys Aforismi nro 30

2011-11-23T18:29:00.000+02:00

Voin löytää rauhan sisimmässäni